Lähdön hetkellä

"Lähdön hetkellä sitä ihminen lopulta rauhoittuu kun huomaa lopun olevan lähellä. Kuoleman kanssa ei välttämättä ole kiva painia, varsinkaan yksin. Mutta missäs on vaihtoehdot..."

Elämä on haasteellista. Sehän me jo tiedettiinkin.

Äiti kyllä minä huolen pidän!

Millainen äiti sinulla on?


Äiti älä jää itkemään,
äiti kyllä minä huolen pidän.
Äiti rakastatko vielä kun olen taivaassa?
Onhan kyyneleesi vain kaipausta?

Mitä sanoitkaan, kuulinko oikein,
kun yritit kertoa?
Tänne hiljaa äänesi kuuluu,
pitää tarkkaan kuunnella.
Äiti, äiti odotathan?
Äiti, äiti muistathan?
Äiti, äiti kerrohan!
Äiti, äitiä rakastan!

Äiti älä jää itkemään,
äiti kyllä minä huolen pidän.
Äiti rakastatko vielä kun olen taivaassa?
Onhan kyyneleesi vain kaipausta?


Kyllä äidit aina huolehtii, vaikka kaikki olisi hyvin eikä enää tarvitsisi. Kyllä äidit aina perään katsoo, kyllä kyllä äidit. - Yleensä.


Äidit aina laulaa...

"Minä sinua rakastan..."

Aina silloin tällöin haluaa kuunnella kauniin rakkauslaulun, tietysti mielellään A'cappellana. Mikäli et vielä ole eksynyt kuuntelemaan, niin ota heleät äänet syliisi, sulje silmäsi ja paina kuva rakkaastasi mieleesi ellet jo verkkokalvoillasi häntä näe.

http://www.myspace.com/viisi

Minä sinua rakastan, tiedän sen.
Se ei ole vain hetken huumaa. 
Se on nuotion hehku hiljainen 
ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu, kun sammuvat halla yöt.
Se ei kuole kun maassa on routaa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt.
Se kestää on myrsky tai poutaa


Minä sinua rakastan, katsohan, 
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet. 
Joka päivä ne sinulle lahjoitan 
jos kanssani matkalle lähdet. 
Ja kun kuljemme raskain askelin 
ja aika tuo murheita tupaan, 
pidän sinua silloinkin 
yhä rakastan sinua lupaan! 

Se ei sammu kun sammuvat halla yöt.
Se ei kuole kun maassa on routaa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt. 
Se kestää on myrsky tai poutaa


Mitä siitä jos ryppyjä poskiin saat 
taikka kumaraan selkäsi taipuu?

Kun näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat 
taas polvilleen rakkaus taipuu.


Se ei sammu kun sammuvat halla yöt.

Se ei kuole kun maassa on routaa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt.
Se kestää on myrsky tai poutaa.

Se ei sammu kun sammuvat halla yöt.
Se ei kuole kun maassa on routaa.
Se kestää arjet ja pehmeät yöt.
Se kestää on myrsky tai poutaa.
On myrsky tai poutaa.

...hmmm...

Minä rakastan sinua silloinkin
jos ehdimme korkeaan ikään.
Olet edelleen suloisin,
ei hellyyttä sammuta mikään.


Kaunis on kaunista. Ruma on rumaa. Molempia tasaisessa suhteessa pitää olla, rakkaudessakin. Rakkaus on kaunista ja rumaa yhtä aikaa. Kyllähän me se jo tiedettiin.

Voidakseen kuolla, on voitava ensin elää

UUA
Ymmärrätkö sä vai oletko sä edelleen liian hauras kohtaamaan realiteetit? Sulla pitää olla rohkeus kohdata tämä asia, tuntuisi se kuinka pahalta tahansa. ”Sun pitää vielä viimeistä kertaa tuntea kaikki se, mitä sun niskaasi on ehditty surra, kaikki tunteet sekaisin ja yhdessä. Saa olla huono olo.” – Vain lapsi voi enää sun tapauksessasi ajatella niin yksinkertaisesti, että säkin sen ymmärrät! Ja sä tarvitset tänne lapsen, jotta sä ymmärrät mitä sä teet väärin! -Saa tuntua pahalta.

Riisu viitta, selästä suruja lasket.
Elämän väreitä etsit.
Kasvattaa luonnetta tunteet,
jotka kahlitsee meitä niin hiljaa.
Riisu viitta, selästä suruja lasket.
Kylmiä väreitä kulkee.
Kasvattaa luonnetta tunteet,
jotka elämän rajat piirtää.

UUA
Voidakseen kuolla, on voitava ensin elää - -

ANNIE
… jotta kannattaa kuolla.

Edgar Allan Poe: Kertomus hiljaisuudesta

Uusin kirjaostokseni oli aivan uskomaton alennuslöytö - ilmeisesti moni ei ole häntä löytänyt, tai pikemminkin ovat jo unohtaneet. Astetta vanhemmasta herrasta kun on kyse... Edgar Allan Poe:n Pelon ja kuoleman kertomuksia.

Novelli: Kertomus hiljaisuudesta
(Pelon ja kuoleman kertomuksia)

"Yhtäkkiä karmosiininpunainen kuu nousi kummitusmaisen usvan keskeltä. Silloin silmäni osuivat jokivarressa seisovaan suureen, harmaaseen, kuun valaisemaan kiveen. Kivi oli synkkä, pelottava ja korkea - se oli totisesti synkkä. Sen kylkeen oli kaiverrettu kirjaimia. Kävelin lummerämeessä, kunnes tulin niin lähelle rantaa, että pystyin näkemään kivessä olevat merkit. En osannut tulkita niitä. Olin palaamassa takaisin rämeelle kun kuu paistoi syvemmälle punaisena, jolloin käännyin udestaan katsomaan kiveä ja kirjaimia.  Kivessä luki YKSINÄISYYS."

Lukekaa. Oppikaa itsestänne hiljaisuudessa. Kokeilin kerran.

Hiljaisissa sydämen äänissä

"Kun hetkeksi istuudun alas, tai kuljen pimeässä laaksossa, kuulee HÄN minun sydämeni äänet, jokaisen herkän lyönnin. Ja HÄN vastaa takaisin lyömällä aina seuraavan äänen. Hiljaisuudessa kaikki muuttuu merkitykselliseksi. Vain siinä tunnen, mitä minä olen.

Kun kaikki äänet vaimenevat, laulu, puhe ja valitus, kuulee ihminen tuulen kutsun. Viesti korkeasta linnasta, jonka porttien äänettömät saranat aukaisevat ovensa meille polvistuneille. Silloin ihmisen sydän on suorassa yhteudessä toisensa kanssa.

Siellä sydämessä, missä hiljaisuus laskeutuu kuin hiekkapöly etsijänsä aavikolla, siellä sydän kuulee kuiskauksen, siellä särkynytkin sydän kuullaan ja siellä sydän kuuluu samaan joukkoon kaltaisiensa kanssa.

Kun sydän polvistuu eteen toisen, avaa rakkaudesta sylinsä kumpikin."


Belja

"Teatteri on minun hymyni maailmalle--"

"Teatteri on minun hymyni maailmalle, minun taivaallinen hymni toiseen totuuteen."

Belja

"Tunnetko saman tuulen ihollasi, minkä minä tunnen? Kuuletko saman kuiskutuksen, minkä minä kuulen? Näetkö saman, minkä minä näen? - Vai oletko vain välinpitämätön?" (25.07.2009)

Belja

(Nimetön)

Hetken saa olla vain silmät kiinni. Se mitä haluaa, on.

"Minä olen elävä. Minä olen tuoksu elämänlähteestä. Minä kehotan sinua kirjoittamaan tämän. Minä annan sinulle kaikki tarvitsemasi sanat. Minä en sinua jätä." (19.07.2009)

"Vielä ei ole aika. Minä tulen kyllä. Edessä ja takaa. Minä tulen kyllä." (21.07.2009)

"Minä tulen vielä." (22.07.2009)

"Minä autan, älä huoli. Älä pelkää. Älä anna minun unohtaa, minä autan. Luota minuun. Usko minuun. Minuun sinä voit turvata." (23.07.2009)

Mitä taide on?

Olen tänään päässyt nauttimaan hyvin psovosoivaa luentoa taiteen filosofiasta. Seuraavissa luennoitsijan väitteissä huomautan jo alkuunsa, että esimerkiksi sanat repliikki ja keskustelu on eri merkitys kuin normaalisti ymmärrettäisiin.

Luennoitsijan väitteet siitä, miten taidetta määritellään:

• Taide määräytyy aina yhteisöstä tai yhteydestä--
• Taide on aina dialogia - ja taidetta ei voi olla ilman keskustelua, jolloin kauniit esineet ja asiat eivät itsessään ole taidetta - vaaditaan keskustelukumppani eli dialogi.
• Taide on sen etsimistä, mitä ei voi löytää.
• Taiteeseen sitoutuneet = Taideyhteisö (ei saa käsittää paneeliraatina!)
• Taide yrittää sanoa sellaista, mitä ei voi sanoa.
• Taide on jotain mitä ei voi koskea, jotain mitä ei voi piirtää tai osoittaa "tässä on taide" - vaan taide on jotain mitä edes tekijä ei voi selittää vaan repliikki (=asia) muuttuu taiteeksi dialogissa. Rooli tekee repliikistä taiteen.
• Toisto ei voi koskaan olla taidetta.
• Taiteen rooli on se mitä ei ole tehty. Muuten vain toistetaan.
• Taide ei voi koskaan olla älyllinen oivallus.
• Taide särkee aina jotain (esim. ihmisessä).
• Heti kun asia (esim. taide) sanotaan todeksi, se ei enää ole totta.
  

Lähdin luennolta hyvin hajamielisen ja omituisin mielin. Päässä pyöri ja särki.

Omat pohdintani väitteistä:

"Jos taide on jotain, mitä ei voi selittää, niin ihminen (eli taideyhteisö missään muodossa) ei voi ymmärtää, mitä taide on, sillä muutenhan ihminen voisi selittää mitä taide on, jos sen ymmärtää. Onko tämä totta? - No ei tietenkään! Sillä heti kun joku muuttuu todeksi, se ei enää ole totta. - Eli mitä helvettiä taide on?"

Jälleen asia, mitä ei voi ihminen kertakaikkiaan ymmärtää.

"Taide ei myöskään voi olla tekijänsä vahinko, sillä jos me voimme määrittää jotain vahingoksi, olemme jo ymmärtäneet sen, eikä taidetta edelleenkään voi selittää."

"Kukaan ei voi sanoa mitään taiteeksi, sillä sanoessaan tekee sen todeksi - mikä ei enää silloin ole totta eli taidetta."

Ja opiskelen edelleen taidetta. Eli mitä siis opiskelen?

Mikä meille ihmisille on tärkeää?

Mikä meille ihmisille on tärkeää? Mikä erityistä? Mikä synnyttää intohimoa? Missä näkyy meidän rakkautemme?

Hyvät elokuvat ovat tärkeitä, mutta riittävätkö ne elämämme tarinaksi, vaikka se kerrottaisi kuvalla suoraan? Onko todesta tehty elokuva tosi vai mielikuva todesta? Kenen mielikuva, jos on?

Olen jälleen isoa kysymysmerkkiä..."niin pieni on ihminen."

"Se mikä kullekin ihmiselle tuottaa suurimman ilon - niin sen asian menettäminen tuottaa suurimman tuskan."

Belja

Paulo Coelho: Yksitoista minuuttia

"Näyttelemisestä oli kuitenkin hyötyä, sillä se toi esiin todellisen henkilön ja karkotti ne monet valheelliset persoonat, jotka asuvat ihmisessä."

"Jo aikojen alusta ihminen on ymmärtänyt, että kärsimyksen peloton kohtaaminen on portti vapauteen. - - Vapaus on vain siellä, missä rakkaus on. Ihminen, joka antaa itsensä kokonaan ja tuntee itsensä vapaaksi, rakastaa täydellisesti. Ja se joka rakastaa täydellisesti, tuntee itsensä vapaaksi."

"-- hallitakseen sielunsa, ihmisen on opittava hallitsemaan ruumiinsa."

"-- kun tekee fyysisiä harjoituksia ja vaatii ruumiiltaan kaiken, mieli saa outoa henkistä voimaa, joka on sitä "valoa", jota näin sinussa."

"-- maailmaa ei pyöritä nautinnon etsintä vaan pyrkimys luopua kaikesta tärkeästä."

"- Ei kevälle voi sanoa: "Kunpa tulisit pian ja kestäisit pitkään." Voi ainoastaan sanoa: "Tule, siunaa minua toivollasi ja pysy niin pitkään kuin voit."

"Unohdamme, että seksi on hengellisen energian - eli rakkauden ilmenemismuoto."


Paulo Coelho // Yksitoista minuuttia



Tarvitseeko tällaisten sanojen jälkeen enää paljon sanoa? Jos et ole Paulo Coelhon kirjoihin tutustunut, niin suosittelen lämpimästi. Ehkä kuitenkin kannattaa aloittaa Coelhon vanhemmasta tekstistä, Alkemistista. Sen luettuaan hyvin ymmärtää, että pitääkö lukemastaan vai haluaako mielummin lukea jotain muuta.

On varmaan aika selvää, mitä minä ainakin luen.

Suru on elämän pimeä hetki

Niistä pimeistä ajoista, joita jokainen elämässään joutuu kohtaamaan, niistä kumpuaa ilo ja onni - tai koko elämä. Jos ihminen ei osaa ollenkaan surra tai ei pysty astumaan toisen saappaisiin, niin ei ole mitään-mitään. Ei ole kivulle ylärajaa ellei alarajaa, ja koska kipua ei voi alarajamitata, ei ihminen voi myöskään sanoa, kuinka paljon jaksaa pimeyttä harteillaan kantaa.

Yöllä on myös pimeää.

Ei yöhön liity pekästään pelko, suru ja ikävä. On opittava elämään niin, että yössäkin voi nähdä onnen, rauhan ja uuden toivon, elämän voiton. Pimeys ei ole enää päivän loppu vaan valo voittaa aina aamulla pimeyden - oli yö ollut vuorostaan pimeyden pelkoa tai vuorostaan uutta toivoa ikuisesta elämästä.

Näyttelijyydestä

Mikä on hyvän ja huonon näyttelijän ero?

"Hyvä näyttelijä osaa jäljitellä, ilmentää ja näyttää totuuden mukaisesti kehollaan ja kasvoillaan sellaisen tunteen, mitä ei oikeasti juuri sillä hetkellä tunne (tai osaa palauttaa tämän tunteen kehoonsa). Huono näyttelijä tuntee näyteltävän tunteen, muttei osaa välittää sitä kasvoille eikä keholleen."

Ja mitähän olisi Aristoteles mieltä tähän? Runousoppikaan ei anna vastauksia kaikkeen.

Neiti Tukaani: Ystävä

"Mutta toisaalta ei sillä ole mitään väliä, että miksi joku haluaa olla toisen kaveri, vaan sillä on väliä, että haluaa olla (toisen kaveri)."


Neiti Tukaani


"En ole koskaan sattumalta istahdellut."


Neiti Tukaani

Elämän yllätykset

"Olen kuin vaviseva haavan lehti,
josta ei koskaan tiedä,
milloin se (taas) putoaa.

Olen kuin kuivunut hiekkalinna,
josta ei tiedä,
milloin se murenee."

Elämä yllättää aina. Läheisen sielun tuki on merkittävää, kun sydän ajattelee näin. Ja laulunahan se aina purkautuu minullekin kuultavaksi. Ei onneksi omani. Tulivuoret ovat kauniita katsella.


Belja

A-tyttö

Paikassa, jossa on aina kesä, vietti aikaansa A-tyttö.

Tuulen humina, lehtien särinä, kahinaa, veden aallot paiskautuvat kalliokiviin. Jaloissa tuntuu kylmä. Jaloissa.


Belja

Minä pidän villapaitaa

"Minä pidän villapaitaa ja lasken kymmeneen. Minä hyräilen laulua yksin ja hiljaa pimeässä. Minä osaan maalata kuin Picasso. Minä olisin yhtä kuuluisa kuin Mona Lisa."

Belja


"Pidä hatustasi kiinni tai lähtee se lentoon. Paiskautuu mereen ja lipuu pois. Vesi vie lakkia kauemmaksi, pois yhä ulapalle kauemmaksi. Siksi pidä kiinni, ettei käy kuin naapurille."

Belja

Ihminen on levoton

"Monet meistä hukkuneet,
monet meistä kaatuneet.
On monet meistä jo unohtaneet.

Ihminen on levoton."

Belja

Nouse ylös, nouse lentoon

"Nouse ylös, nouse lentoon.
Nouse pois tästä kaikesta.
Anna mennä, ole rohkea.
Usko ja luota itseesi."

Belja

Maailma on ihmeellinen

Mistä tietää, että haluaako toinen sanoa jotain, jos hän vain katsoo silmillään? Jos kerran haluaisi niin miksei kuitenkaan sano? Eihän tämä maailma voi niin vakava olla, ettei enää uskalla edes puhuakaan.

Mistä tietää haluaako toinen sanoa jotain tai tarkoittaako hän jotain sanomisellaan, kun "sanoo jotain muuta, mitä tarkoittaa"? Onko se hermostusta?

Maailma on ihmeellinen. Sehän me jo tiedettiinkin.

Paulo Coelho: Palanen

"He offers a novel full of suspense, a mirror image of the world we live in, where our commitment to luxury and the success of any cost often prevents us from hearing what the heart actually whispers."

Kuka?

"Mikä on menestyksen hinta? -- ne, jotka todella manipuloivat unelmiamme kulissien takana, pysyvät nimettöminä. He ymmärtävät, että tehokkainta valtaa on se jota ei huomaa - ennen kuin on liian myöhäistä." (Paulo Coelho)