Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

torstai 31. tammikuuta 2013

Olisitpa sinä vielä tässä

En ehkä vieläkään aivan ymmärrä,
mitä tarkoittaa
ei koskaan - -

Olisitpa sinä aikuinen,
rehellinen ja rohkea...
Vapaa sinä olet,
vapaa tekemään aivan mitä sinä haluat.

Sinä loukkasit minua paljon,
niin minäkin sinua,
enkä minä tiedä,
kuinka minä opin elämään aivan täysin ilman sinua.

Minä en unohda sinua koskaan,
minä itken ikävässä vielä pitkään.
Kesä tulee, enkä minä ole unohtanut sinua hetkeksikään,
sillä kaikki muistuttaa sinusta.
Kaikki musiikki muistuttaa sinusta.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Jos olisit nyt tässä, kietoutuisin sinuun kiinni

Niin sinäkin sanot
minä kietoutuisin
sinun pitkiin sääriisi
jalkoihin ja tarraisin sinusta kiinni
ujosti kuitenkin
kuten aina tosipaikan jäädyn.
Minä vain välitän sinusta aivan käsittämättömän paljon
sinä näytit minulle elämää toiselta puolelta,
jota en ennen tuntenut.

Sinä opetit minut tuntemaan sellaisen elämän,
joka oli minulle ennen sinua täysi mysteeri.
Ole lintu, lennä korkealla vapaana.
Näe minut harmaan delfiinin,
joka silloin tällöin riemusta hyppää kohti sinun
rajatonta taivastasi.

Sinun taivaasi on vain niin rajaton.

torstai 24. tammikuuta 2013

Lip Service

Katsoin sattumalta tänään:
Lip Service. 
Näin päähenkilöitä kuvataan:

CAT

A self-assured architect, 
Cat is a driven control freak 
with a tendency to fret and analyse everything and anything, 
rarely leaping before she looks.
A loyal friend and loving sister to Ed, 
Cat is able to be 
very open 
with those closest to her 
but is often cagey and secretive 
in relationships, 
finding it hard to really open up. 
Cat's first big love was the exciting - but wild - Frankie. 
Teenage best friends, they fell in love in their twenties but then Frankie bailed out 
and took off to the States.

FRANKIE (Fransesca)

A spirited photographer who's emotionally off-the-rails, 
Frankie
attracts trouble at every turn. 
She comes across as fearless and irreverent 
but strip away the bravado and she's the most vulnerable of the group. 
Occasionally bisexual, 
Frankie generally only uses men 
for sex 
but falls in love with women. 
Intimacy is a problem for Frankie.
She bailed on her relationship with Cat before giving it a chance,
escaping to New York. 
For Frankie, casual sex offers an opportunity to run away from herself 
when rest of her life is in freefall. 
Frankie's home life is difficult. Her parents died when she was a child 
and she was raised by her Aunt Carol and bullish Uncle Cameron 
who's always treated her like an outsider. When Aunt Carol dies, 
Frankie returns
home but her return isn't welcomed by everyone.


Miksi aikuisten ihmisten tekemät valinnat aina selitetään lapsuuden traumoilla ja perhekuvioilla? Missä vaiheessa ihminen alkaa tehdä itsenäisiä päätöksiä ja seisoo niiden takana loppuun asti, eikä huonon paikan tullen perustele asiaa huonolla isä- tai äitisuhteella!?


keskiviikko 23. tammikuuta 2013

A Letter from a one who cannot sleep

Haluaisin kirjoittaa sinulle tutun kirjeen,
en saa unta,
mutta enää en niitä kirjoita,
enää ei ole mitään kerrottavaa, sanottavaa
kaikki sanani olen sinuun käyttänyt.

Itken, roikun ja satutan itkulla itseäni sekä sinua
olin minä lähelläsi tai tuhansien kilometrien päässä
sillä jopa muistot tekevät kipeää.

Nyt on jälleen pimeää,
enkä saa unta,
ja minä kirjoitan jälleen tänne,
puran ikäväni samoiksi sanoiksi
kuten olen monta kertaa sinusta kirjoittanu.

Minä olen oikeastaan vain yksi ajatus.

Nukuin viime yönä kaksi tuntia.
Yritin nukahtaa, muttei mikään auttanut.
Otin puolikkaan unilääkkeen,
nukuin kaksi tuntia.

Tupakointi rentouttaa itkua hyvin.
Kylmä vesi vieläkin enemmän.
Kun istuu kylpyhuoneessa suihkun nurkassa
jääkylmän veden laskiessa päätä pitkin selkään
toisinaan kastelee vaatteet
toisinaan alastomuuteni
tai ehkä ne ovat sama asia.

Joskus, silloin kerran
kun olimme toisillemme pahuuden määritelmä,
itsekkäitä emmekä kuunnelleet
(edes itseämme) siinä kaikessa väsymyksessä
silloin kerran kun sinä hylkäsit minut.
Silloin minä laskin päiviä ja päädyin lukuun lähes puolivuosikkaaseen,
laskin aina hetki ennen huomista uudelle päivälle numeron.
Helppoa! Lisäsin vain yhden edelliseen lukuun!
Nyt lasken jälleen.
Lasken lähdölle numeroita
alaspäin.

Ikävä on hirveä tunne,
kun sitä ei voi voittaa.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Deletoidut tekstiviestin alut

En pysty taaskaan nukkumaan.
Pyörin sängyssä ajatellen sinua,
yhteisiä hetkiämme ja kaikkea sitä hyvää ja upeaa,
mitä meillä on ollut.
Ajattelen hilseistä puhettamme,
muistan kuinka eräs kesä painoimme päämme nurmikkoon ja katselimme pilviä,
jotka keinuivat yläpuolellamme auringon paistaessa.

Olisitpa sinä tässä,
vieressäni.

Yritän lähettää sinulle viestin,
mutta jokainen viesti tuntuu turhalta.
Kaikki sanat on sanottu,
kaikki teot on tehty
tai mitään ei sanottu tai tehty oikein
tai ajoissa...

Minä pilasin kaiken.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Jälleen vaikea päivä

Minä kuuntelen Joutsen lampea
soittorasiasta
se on kaunis ja hentoinen
kuten sinäkin olit
vieressäni ennen kuin kävimme nukkumaan.

Monta yötä on ollut kovin vaikeaa,
en pysty nukahtamaan
ja kun lopulta pystyn
en pysty aamulla nousemaan...

Minä pysyisin joko hereillä, etten näkisi sinusta typeriä unia
tai pysyisin kokonaan unessa
näkemättä sinusta typeriä unia
sillä joka kerta kun näen sinun kuolevan
herään hädissäni ja itkien.
Ihan liian usein.

Kaikki tämä käy raskaaksi,
mutta minä olen vahva;
niin kaikki sanovat.
Tuhahtelen heille, monikaan ei tiedä todellista sieluani.
Sinä tiedät,
sinä opit tuntemaan sen.
Sinä jopa upotit kätesi sieluuni monesti
sitten vedit hätäisesti pois
ja jätit yksin kylmiin lakanoihin.

Minusta jäi tahra niihin lakanoihin.