Born to die

Voi Lana,

you knew that

Me olemme

      syntyneet

          

     to

        kuolemaan.

Me kaikki kuolemme.

Ja minä haluan kuolla,

joka päivä,

miten kukaan voisi olla minun tämän

tunteen kanssa!?

Me olemme nuoria,

tai toiset meistä ovat...

Just take - -

and synny,

jotta voit TO BE tässä hetkessä,

missä nyt olet,

ole tässä

o l i s i t p a  t ä s s ä'

et ole,

sinä olet keittiössä - -

sinä olet a i n a     jossain muualla kuin tässä - -

n o h

Minä olen tässä,

sinä olet tässä - -

Sinä olet merenneito.

Minä rakastan sinua

''Jokainen 

joka on pidellyt kädessään meren silottamaa kiveä, 

tietää 

että jatkuvalla hyväilyllä 

on ihmeitä tekevä voima.''

Tommy Tabermann

Enkä minä osaa sinusta luopua

Jotta voin pitää pääni kasassa,
ja etten ala ahdistuksessa hyppelehtiä seinille,
kokoan itselleni selväksi listaksi sinun latelemat repliikit:

"Taidamme molemmat tietää, että sinä rakastat minua enemmän kuin mitä minä sinua. Rakasta minua vähemmän", sinä pyysit.
Minä sanoin, etten minä näitä tunteita valinnut.
Anteeksi, että minä rakastuin sinuun.

"Olisitpa sinä aloitteellisempi, tekisit enemmän."
Kun teen, se tuottaa sinulle pelkoa ja ahdistusta.

"Oli virhe suudella sinua humalassa muutaman lähimmän ystävän edessä, sillä en tekisi sitä ilman viinaa kuitenkaan."
Niin et sinä tekisi... minä en koskaan ole kaivannut julkisia hellyydenosoituksia, mutta olen pyrkinyt olemaan tyrmäämättä sinua. Enää ei tarvitse pelätä, että tyrmääminen olisi loukkaavaa.

Välillä haluan vain painella pientareelle,
kauaksi sinusta, mutta sinä olet tuollainen - - enkä minä osaa sinusta luopua.
Nyt ei edes tunnu siltä.
Käsittämätöntä.

Olisipa elämä joskus vähän helpompaa,
edes ihan vähän!

Kumpi meistä itkee seuraavaksi ensin

"Chillaa...", sinä sanoisit nyt.
Mutta tätä ahdistusta ei taida selättää mikään.
Kun se pelkojen päälle rakentuu,
sille kasvaa niin vankka pohja,
ettei se kulu millään pois, eikä edes itku auta tähän.

Minä yritin sitäkin!
Aamulla kun heräsin vierestäsi,
ahdisti käsittämättömästi, määritämättömästi
enkä minä osannut sitä hallita.
Ja koska en halunnut herättää sinua selkääsi pitkin valuvana purona
minä nousin ja lähdin kotiin
pois sylistäsi.
Anteeksi, että minä vain lähdin...
Minulla oli (ON) vain niin paha olla,
tätä se määrittämättömyys nyt on.

Me odotamme sitä puhdistavaa itkua,
sinä - en tiedä miten - minä peläten
että se on jotain mikä särkee sinut
tai särkee minut
tai etten osaa olla tukenasi
tai mitä tahansa minun kuuluisi tehdä
en edes tunne prosessia!
Muista, että minä en tiedä mitä sanoa tai tehdä
jos sinä et osaa kertoa.

Opeta minua.
Mutta minä rakastan sinua ja välitän sinusta niin paljon
minä hyväksyn sinut tuollaisena täysin
enkä muuttaisi sinussa mitään
koska sinä olet minulle kaikista arvokkain
tuollainen ainutlaatuinen...
Minä haluaisin vain halata sinua,
kaatua syliisi,
tuntea kätesi niskassani, hiuksissani,
että sinä ottaisit siitä lujaa kiinni
ja että me painuisimme yhteen
nukahtaisimme kiinni toisissamme
ja seuraavana aamuna minä en kuitenkaan haluaisi nousta.

Olisitpa tässä, kätesi ympärilläni

Sinä sanoit aina, että sinä poistaisit minusta edes yhden pelon.
Nyt minä pelkään paljon,
aivan saatanasti.

Christina Perri - Arms

Minä pelkään, kun en pysty luottamaan,
"aina tapahtuu jotain"
ja minulla on pelottavan vahva tunne,
että sinä särjet minut taas.
Minä olen väsynyt tuntemaan aina vain näin,
aina vain odottamaan hetkeä
jona kaikki räjähtävät ja pirstoutuvat kappaleiksi!

Minä en kuitenkaan riitä
en enää edes unelmalleni,
en sinulle
minä en ole sopiva
enkä minä sula millään!

Minä en tunne sinua sittenkään

"Sinä et tunne minua", sinä sanoit minulle puhelimessa hetki sitten.

En niin. Sinä olet oikeassa.
Jos minä tuntisin sinut,
minä olisin ollut oikeassa sanoessani,
että tiedän päivän kun lähden ja katoan.
Minä yritin taas käsikirjoittaa elämän etukäteen,
se teki taas täyskäännöksen
ja olen aivan puulla päähän lyöty hämmentynyt pieni ihminen.

Tätä minä en yritä selitää järjellä: "Minä rakastan sinua!"

Ethän sinä koskaan sano mitään,
ethän sinä koskaan tee mitään sellaista
ja sitten sinä teet.
Ei minua voinut ylipuhua,
ei niin, sinä pysäytit minut kun olin jo juoksemassa karkuun
kauaksi ihan minne tahansa
etten loukkaisi jalkaani aina kivikkoon sinun polkusi perässä.
Se sinun polkusi on ollut niin kivinen minulle...

Sinä todella teit jotain.
Olen äimistynyt,
hämmentynyt,
sanaton
enkä minä osaa selittää sitä.

Seuraavana aamuna minä heräsin kun sinä silitit hiuksiani
tai ainakin haluan uskotella itselleni niin - siten en hermoile yhtään niin paljon.
Me olimme vielä humalassa kun heräsimme.
Tunnistitko sinä minua ollenkaan,
yöllä et tunnistanut ystäviämme,
sinä olit jotenkin muuttunut,
aivan kuin et välittäisi mistään,
sillä tavalla pelottavasti.

Älä lyö, älä pure, älä huuda, äläkä enää särje minua
kun minä olen jo ihan särki.
Sinäkin olet,
ja minä vain haluaisin että sinä olisit onnellinen.
Minä ihan totta tarkoitan sitä!
Minä katoan, jos se tekee sinut onnelliseksi!
Minä tekisin mitä vain, jos se tekisi sinut onnelliseksi!
Mutta niinkuin sinä et tiedä mikä sinut tekisi onnelliseksi,
en minäkään tiedä, mikä saisi minut jälleen täysin sisimpääni myöten
luottamaan jälleen sinuun
että voisin todella uskoa
ettet sinä jälleen kerran vedä minulta mattoa jalkojeni alta.

Sitten sen aamun jälkeen,
sinä pyysit minut mukaasi sinun kaupunkiisi.
Minä emmin hetken.
Onneksi lähdin. Onneksi tulin mukaasi!
Se oli ihanaa, hassua, käsittämätöntä, omituista
ja minä sain tutustua sinun elämääni siellä sinun kaupungissasi
aivan pienen palan verran.
Ja kyllä minä sinne useamminkin tulisin,
harmi kun sinä pyydät niin harvoin
kun en minä osaa minnekään tuppautua tai itseäni kutsua.

Minua ei ole halunnut niin moneen paikkaan, osallistuvan niin moneen asiaan,
että olen tullut lähes neuroottiseksi kutsusta.
En tule, en mene, ellei joku osoita, että todella haluaa minut jonnekin
mukaansa, seuraansa, olevan läsnä -
siksi niitä kutsukortteja lähetellään.

Tänään minä menetin ystävän.
Tänään toinen ystäväni osoitti, kuinka hän minusta välittää!
Sinä olet osoittanut kerta toisensa jälkeen,
kuinka välität minusta.

Niin, kuinka sinä välität minusta?
Kuinka sinä välität?
Kuinka sinä välität juuri minusta?

7h jäähyvästien alkuun

Yritin tehdä tästä lauantai päivästä itselleni edes jotenkin helpon,
kun ilta ei sitä ole.
Olisitpa sinä tässä.

Minä kävin saunassa, joogasin.
Nyt minulla on lasi kuohuviiniä,
tänään on juhlapäivä!
Olisitpa sinä tässä.

Olisitpa sinä onnellinen.
Sitä minä toivon.

Tulisipa vielä joskus merenranta,
jossa me molemmat olisimme,
sinä jo meressä, ja yrittäisit suostutella minua kylmään veteen
kun kiljuisin rannalla kokeillen, kuinka kylmää merivesi on!
Sillä merivesi on aina kylmää.
Aurinko paistaisi, aivan kuten tänäänkin,
mutta emme olisi jättämässä jäähyvästejä toisillemme,
päinvastoin.

Viidessä kuukaudessa olen vakaasti takonut itseeni
ettei minua voi enää vain ylipuhua.
Pitäisi tapahtua jotain,
sinun pitäisi vain tehdä jotain sellaista,
että siinä hetkessä tietäisin,
ettet sinä t o d e l l a  halua että jätän hyvästit.

"Mutta emme me voi jatkaa näinkään."
"Minä katoan, huomenna sinä heräät jo yksin."

Enkä minä tiedä,
mitä sinun tai kenen tahansa pitäisi tehdä
pysäyttääkseen minut.
Jotain pitäisi tapahtua.

Minä olen tehnyt sinulle jäähyvästiksi kokonaisen näytelmän.
Sitä tehdessä olen hiljalleen yrittänyt hyväksyä tämän koko tilanteen.

En minä haluaisi lähteä ja hylätä sinua,
MINÄ RAKASTAN SINUA JUURI TUOLLAISENA
KUIN VAIN SINÄ OLET,
ENKÄ MINÄ OLE TUNTENUT KOSKAAN NÄIN
KENENKÄÄN TOISEN KANSSA,
mutta onko minulla vaihtoehtoja...

Haluaisin tuntea sen saman,
että minä riitän
ja minua rakastetaan tällaisena kuin minä olen.

: )

Jännitys hyvästeistä

Huomenna hän tulee,
päivä joka jääköön pitkään aikaan viimeiseksi,
sillä minun on alettava toipua sinusta.
Minun on päästävä sinusta yli,
jotta voin edes yrittää löytää vielä sinuakin upeamman ihmisen.
Vaikea ja pitkä matka siitä on tulossa,
mutta minä olen valmis.
Sillä jos minä jään paikalleni,
et sinä koskaan herää.
Etkä sinä silloin voisi koskaan tulla onnelliseksi.

Sen minä haluaisin vain kuulla,
että sinä olisit onnellinen! :)

Olisitpa sinä onnellinen!
Minä rukoilen sitä joka kerta...

Minä rakastan sinua,
minä haluan vain että sinä olet onnellinen,
hymyilet päivittäin,
sekoitat tukkasi tuulessa,
naurat hersyvästi kuten aina naurat...
Ja koska minä en selkeästi riitä sinulle,
ole sinä jonkun toisen kanssa,
jonkun sellaisen joka sinut onnelliseksi tekee.
Sillä kun sinä olet onnellinen,
niin minäkin olen :)

Minä soitan sinulle,
kun pitkä aika on kulunut,
kun tunnen, että tunteet ovat haalistuneet ja voin olla jälleen
"vain ystäväsi".
Vielä en voi.
Vielä se särkee liikaa.
Mutta minä lupaan, että jonain päivänä
kun aika on ravistanut minusta viimeisenkin palan rakastamisesta pois,
niin minä palaan,
"vain ystävänä".

Mutta tämä uusi päivä
tulee vasta vuosien päästä.
Minä olen sellainen hidas,
ja sinä tiedät sen :)

Aika loppuu kesken,
mutta minä edelleen vain sinulle hymyilen
sinua rakastan
sinun syliisi haluaisin nukahtaa...
Sinä olet niin uskomaton.
Ylihuomenna sinun täytyy herätä jo ilman minua.

Hyvästi,
minä tiedän.



JA
Huomenna hän tulee on näytelmä...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huomenna_h%C3%A4n_tulee