Säännöt rakkauden Puulta

En varmaan koskaan tule ymmärtämään,
kuinka sinä halusit vielä kerran ottaa minut syliisi
koko yöksi
lähdit kiireellä
suutelit vielä kerran - -
siinäkö ne jäähyväiset olivat.
Ensi-ilta tulee pian, se on minun viimeinen päiväni.
Minä katoan sinulta,
sillä jos minä en lähde,
sinä et koskaan herää.

"Meidän täytyisi keksiä säännöt rakkaudelle,
ja rakastaa niiden rajoissa,
hiljentää risteykseen ajoissa"

Mutta me ajamme joka kerta ulos risteyksestä
me ajamme mutkat suoriksi
me olemme Suomen surkein kuski.

Emme saa...
Entä jos....

Minua ei voi enää puhua ympäri,
pitäisi tapahtua jotain,
jotain mikä aiheuttaisi minussa niin valtavan tunteen
että uskaltaisin uudelleen luottaa siihen,
ettet sinä särje minua pirstaleiksi taas
vedä mattoa alta...
Mutta aika loppuu kesken.
Et sinä koskaan herää.
Et sinä koskaan kastu läpimäräksi.
Mitä kastuminen tarkoittaa? Sitä että olet läpimärkä.
SE EI TARKOITA VITTU MITÄÄN MUUTA.

Anna Puu: Säännöt rakkaudelle

Kaikki tietävät toiveeni

Ei tämä ole mikään hetken ajatus,
sinä olet mielessäni koko ajan.

Onneksi voin hymyillä,
sillä eihän tälle omalle sydämelleen vaan voi mitään!
Naurattaakin välillä!

Olen toki pettynyt,
ikävissäni ja surullinen,
etten koskaan riitä sinulle tällaisena,
minussa on konkreettinen biologinen puute.

"Minä teen minun asiani ja sinä teet sinun asiasi. En ole tässä maailmassa täyttämässä sinun odotuksiasi etkä sinä ole tässä maailmassa täyttämässä minun. Sinä olet sinä ja minä olen minä, Jos me sattumalta löydämme toisemme, se on kaunista. Jos emme, sitä ei voi auttaa." (Perls, F.)

Saan minä silti toivoa,

että vielä olisi toivoa!

Sillä ilman toivoa,

elämä on täysin toivotonta, järjetöntä, kurjaa ja ikävää!

Enkä minä sitä haluaisi,

en minulle, en sinulle!

Anteeksi,

että minä rakastuin sinuun:)

Haluan kuohuviiniä ja saunaan

Mutta haluaisin sitä sinun kanssasi.

Jos olisi kesä, soittaisin sinulle,
pyytäisin sinua tanssimaan kanssani kesäyöhön yövalssin
ja me nauraisimme märällä nurmikolla
me kastelisimme jalkamme
ja minä sukeltaisin
ja sinä huutaisit perääni kun näkisit vain kuplia veden pinnalla,
mutta minä ponnahtaisin sieltä heti ylös
ja me nauraisimme lisää.
Sinä hermostuisit
söpösti ja vähän
heittäisit lisää vettä päälleni
ja minä olisin läpimärkä,
meikit nolosti naamalla ja sillä ei olisi mitään väliä!

Joisin siemauksen lisää kuohuviiniä,
tuntisin kuinka kupliva seilaa suonissani
ja se nousisi päähän - -

ja me olisimme ihan vain pelkkää kuplivaa ihoa.
Kuten eräs päivä
yhden teatterinhetken jälkeen,
sen yhden jossa juoksi outoja hevosia televisiossa - -
erään joen rannassa jossain päin keskellä Suomea...

Kiitos siitä päivästä.
Minä en unohda sitä koskaan.
Minä en unohda sinua koskaan.
Minä rakastan sinua vieläkin.

Kipeän sängyn pohjalta

Tänään olin lähellä tekstata sinulle,

pidättäydyin.

Kun vilkutin kyynel silmässä hyvästit

en todellakaan voinut tietää miten pitkä matka tästä tulisi...

Poistin puhelimestani sinut,

sinun kuvasi, sinun tekstiviestisi...

Arkistoin vain yhden viestin kaikista niistä sadoista viesteistä - -

arkistoin, jotta olisin muistanut miksi sanoin hyvästit.

Olin lähellä silti kirjoittaa taas sinulle,

vastata sinulle

vaikka sinä haluaisit kanssani vain satunnaisen epäsäännöllisesti säätää,

ja sinä kehtasit ehdottaa sitä kaikkien niiden kymmenien ja kymmenien kertojen jälkeen

kun minä ensin olin tiukasti sanonut, etten minä enää pysty enkä halua sitä!

Tämä on järjetöntä!

Haluaisin kuulla mitä sinulle kuuluu,

varsinkin nyt kun olen kipeänä,

mutta en pysty kohtaamaan tuollaista ihmistä,

joka tekee minusta niin rikkinäisen, sekä jatkaa leikkimistä vaikka on asetettu rajat.

Ne rajat ovat minua varten.

Rajat ovat lapsille osoitettua rakkautta

ja minä olen lapsi kuten aikuiset teatterissa voivat olla

ja minä rakastan itseäni, koska asetan rajat.

Rakastaisitpa sinäkin minua niin, että kunnioittaisit joku päivä niitä,

etkä enää ehdottaisi jotain niin nöyryyttävää

kuten kaikkien kymmenien kieltäytymisten jälkeen ehdotit...

En todellakaan ole vihainen,

en : )

minä rakastan sinua, juuri tuollaisena kuin sinä olet,

mutta sinä et rakasta minua

sinä haluat särkeä minut.

Sinulla ei ole kunnioittavia rajoja

sinä haluat olla sekaisin, ja entistä enemmän sekaisin.

Kyllä sinä joku päivä kasvat aikuiseksi,

ehkä kadut tekojasi

sanojasi,

sitä mitä olet menettänyt,

sitä miltä olet ollut niin sokea -

NIIN MINÄKIN OLEN TEHNYT : )

Mutta asia jolle olen kaksi vuotta ollut aivan solmussa,

uskoni,

on löytänyt paikan

tämän kaiken sinuun liittyvän hulluuden keskellä...

Ja se vastaus oli lähempänä kuin koskaan!

Ja nyt minä olen onnellinen, sillä ymmärsin kuinka kaikki tämä taipuu.

Ja minä päätin, että jos minun pitäisi vielä yksi asia sinulle näyttää

minä näyttäisin tämän,

sillä sinä näytit minulle, mitä on vapaus.

Usko ja rakkaus voivat olla tasapainossa,

tässäkin : )

Olisitpa sinä vielä täällä,

voisimmepa me vielä tavata,

monta kertaa.

Mutten tiedä,

miten pystyn ensin luopumaan kaikista näistä tunteista,

jotta tulisin vain ystäväksi jälleen.

Jos se on mahdollista, se vie vuosia,

etkä sinä odota minua niin kauan.

Minä tiedän.

Kuumetta, yskää ja ikävää

Kipeänä olo on aina hirveä.
En muista, milloin olisin ollut näin kipeä kuin nyt!

Tätä on kestänyt jo yli viikon.
Siinä vaiheessa kun kuume kiposi 39 asteisiin,
ei enää oikein tuntunut mikään
paitsi kipu ja ikävä.

Makasin koko yön
ajattelin sinua.
Muistin kuinka olin kerran piristänyt sinua,
en minä muista enää mitä Sairauspakkaukseen olin koonnut
eikai sillä väliä
enemmän piristää kun näkee sinun kasvosi
niin sinunkin ajattelu piristi minua.

Vaikket sinä enää ole missään,
kun en minä enää osaa olla pelkkä kaveri.

Missä on koti

Tavarataivas -dokumenttielokuva on upea.
Käykää ihmeessä katsomassa se,
huh - ja vielä parempaa dokumenttielokuvissa on se,
että ne ei ole fiktiolla väritettyä ja keksittyä...

Mikä tekee meidät onnelliseksi? Tavarat mpärilläkö?
Ei tietenkään...
Enkä missä se koti on? En minä tiedä.
Tällä hetkellä tuntuu, että ajelehdin.
Täysin...
Ehkei koti ole "missään"
tai "missä tahansa" - -

sillä jo Tavarataivas katsomossa
tajusin vain ajattelevani sinua
kuinka onnellinen olen kanssasi
kaikissa kohtauksissa ollut...

Päätä särkee, unta ei kuulu

Arvasinkin, että tämä ilta menee näin.
Itkettyäsi neljä tuntia, olet aivan turta ja päähän sattuu.
Huomisesta tulee hyvin seisahduksinen päivä.

Ikävä on aivan käsittämätön
ja särkee sisältä.