Opittava vain elämään ikävän ja surun kanssa
niinkö!?!
Aivan paska ohje. Ei siihen totu
siihen turtuu...
Eikä lopulta mikään tunnu enää miltään.
Pian voin seistä jälleen kylmässä vedessä vyötäröön asti tuntematta hetkeäkään kylmyyttä.
Ikävä
se syö sisältä ontoksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti