Nyt on talvi,
mutta minä en enää tunne kylmää.
Ikävä syö kyvyn tuntea kylmää.
Kun seison pysäkillä odottamassa linja-autoa
ja tulee viimainen tuuli,
joka normaalisti hyytäisi jalat alta
niin enää ei tarvitse kuin ajatella sinua
kuten joka hetki
joka asiasta käyt mielessäni
ja sitten kylmä on poissa.
Se viimainen tuuli ja pakkanen ei tästä talvesta katoa,
sinä katosit
minäkin
niin kylmäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti