Minä kuuntelen Joutsen lampea
soittorasiasta
se on kaunis ja hentoinen
kuten sinäkin olit
vieressäni ennen kuin kävimme nukkumaan.
Monta yötä on ollut kovin vaikeaa,
en pysty nukahtamaan
ja kun lopulta pystyn
en pysty aamulla nousemaan...
Minä pysyisin joko hereillä, etten näkisi sinusta typeriä unia
tai pysyisin kokonaan unessa
näkemättä sinusta typeriä unia
sillä joka kerta kun näen sinun kuolevan
herään hädissäni ja itkien.
Ihan liian usein.
Kaikki tämä käy raskaaksi,
mutta minä olen vahva;
niin kaikki sanovat.
Tuhahtelen heille, monikaan ei tiedä todellista sieluani.
Sinä tiedät,
sinä opit tuntemaan sen.
Sinä jopa upotit kätesi sieluuni monesti
sitten vedit hätäisesti pois
ja jätit yksin kylmiin lakanoihin.
Minusta jäi tahra niihin lakanoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti