Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Haikeaa ikävää taas

En nukkunut viime yönä tuntiakaan,
en vain ajatuksiltani saanut unta pysähtymään minussa.
Ajattelin sinua
ja muutoksia
joita elämääni olen järjestänyt ja järjestän!

HUI!

Haluaisin nyt kävelylle, laittaisin musiikkia korvilleni, kävelisin käsi taskussa pidellen kiinni puhelimesta vain toivoen, että soittaisit minulla ja voisimme tanssia märällä asfaltilla kesäyössä.

Ehkä tanssin itsekseni.

Ei kommentteja: