Päätä särkee, unta ei kuulu

Arvasinkin, että tämä ilta menee näin.
Itkettyäsi neljä tuntia, olet aivan turta ja päähän sattuu.
Huomisesta tulee hyvin seisahduksinen päivä.

Ikävä on aivan käsittämätön
ja särkee sisältä.

Olisitpa sinä vielä tässä

En ehkä vieläkään aivan ymmärrä,
mitä tarkoittaa
ei koskaan - -

Olisitpa sinä aikuinen,
rehellinen ja rohkea...
Vapaa sinä olet,
vapaa tekemään aivan mitä sinä haluat.

Sinä loukkasit minua paljon,
niin minäkin sinua,
enkä minä tiedä,
kuinka minä opin elämään aivan täysin ilman sinua.

Minä en unohda sinua koskaan,
minä itken ikävässä vielä pitkään.
Kesä tulee, enkä minä ole unohtanut sinua hetkeksikään,
sillä kaikki muistuttaa sinusta.
Kaikki musiikki muistuttaa sinusta.

Jos olisit nyt tässä, kietoutuisin sinuun kiinni

Niin sinäkin sanot
minä kietoutuisin
sinun pitkiin sääriisi
jalkoihin ja tarraisin sinusta kiinni
ujosti kuitenkin
kuten aina tosipaikan jäädyn.
Minä vain välitän sinusta aivan käsittämättömän paljon
sinä näytit minulle elämää toiselta puolelta,
jota en ennen tuntenut.

Sinä opetit minut tuntemaan sellaisen elämän,
joka oli minulle ennen sinua täysi mysteeri.
Ole lintu, lennä korkealla vapaana.
Näe minut harmaan delfiinin,
joka silloin tällöin riemusta hyppää kohti sinun
rajatonta taivastasi.

Sinun taivaasi on vain niin rajaton.

Lip Service

Katsoin sattumalta tänään:

Lip Service. 

Näin päähenkilöitä kuvataan:

CAT

A self-assured architect, 

Cat is a driven control freak 

with a tendency to fret and analyse everything and anything, 

rarely leaping before she looks.

A loyal friend and loving sister to Ed, 

Cat is able to be 

very open 

with those closest to her 

but is often cagey and secretive 

in relationships, 

finding it hard to really open up. 

Cat's first big love was the exciting - but wild - Frankie. 

Teenage best friends, they fell in love in their twenties but then Frankie bailed out 

and took off to the States.

FRANKIE (Fransesca)

A spirited photographer who's emotionally off-the-rails, 

Frankie
attracts trouble at every turn. 

She comes across as fearless and irreverent 

but strip away the bravado and she's the most vulnerable of the group. 

Occasionally bisexual, 

Frankie generally only uses men 

for sex 

but falls in love with women. 

Intimacy is a problem for Frankie.
She bailed on her relationship with Cat before giving it a chance,
escaping to New York. 

For Frankie, casual sex offers an opportunity to run away from herself 

when rest of her life is in freefall. 

Frankie's home life is difficult. Her parents died when she was a child 

and she was raised by her Aunt Carol and bullish Uncle Cameron 

who's always treated her like an outsider. When Aunt Carol dies, 

Frankie returns
home but her return isn't welcomed by everyone.

Miksi aikuisten ihmisten tekemät valinnat aina selitetään lapsuuden traumoilla ja perhekuvioilla? Missä vaiheessa ihminen alkaa tehdä itsenäisiä päätöksiä ja seisoo niiden takana loppuun asti, eikä huonon paikan tullen perustele asiaa huonolla isä- tai äitisuhteella!?

A Letter from a one who cannot sleep

Haluaisin kirjoittaa sinulle tutun kirjeen,
en saa unta,
mutta enää en niitä kirjoita,
enää ei ole mitään kerrottavaa, sanottavaa
kaikki sanani olen sinuun käyttänyt.

Itken, roikun ja satutan itkulla itseäni sekä sinua
olin minä lähelläsi tai tuhansien kilometrien päässä
sillä jopa muistot tekevät kipeää.

Nyt on jälleen pimeää,
enkä saa unta,
ja minä kirjoitan jälleen tänne,
puran ikäväni samoiksi sanoiksi
kuten olen monta kertaa sinusta kirjoittanu.

Minä olen oikeastaan vain yksi ajatus.

Nukuin viime yönä kaksi tuntia.
Yritin nukahtaa, muttei mikään auttanut.
Otin puolikkaan unilääkkeen,
nukuin kaksi tuntia.

Tupakointi rentouttaa itkua hyvin.
Kylmä vesi vieläkin enemmän.
Kun istuu kylpyhuoneessa suihkun nurkassa
jääkylmän veden laskiessa päätä pitkin selkään
toisinaan kastelee vaatteet
toisinaan alastomuuteni
tai ehkä ne ovat sama asia.

Joskus, silloin kerran
kun olimme toisillemme pahuuden määritelmä,
itsekkäitä emmekä kuunnelleet
(edes itseämme) siinä kaikessa väsymyksessä
silloin kerran kun sinä hylkäsit minut.
Silloin minä laskin päiviä ja päädyin lukuun lähes puolivuosikkaaseen,
laskin aina hetki ennen huomista uudelle päivälle numeron.
Helppoa! Lisäsin vain yhden edelliseen lukuun!
Nyt lasken jälleen.
Lasken lähdölle numeroita
alaspäin.

Ikävä on hirveä tunne,
kun sitä ei voi voittaa.

Deletoidut tekstiviestin alut

En pysty taaskaan nukkumaan.
Pyörin sängyssä ajatellen sinua,
yhteisiä hetkiämme ja kaikkea sitä hyvää ja upeaa,
mitä meillä on ollut.
Ajattelen hilseistä puhettamme,
muistan kuinka eräs kesä painoimme päämme nurmikkoon ja katselimme pilviä,
jotka keinuivat yläpuolellamme auringon paistaessa.

Olisitpa sinä tässä,
vieressäni.

Yritän lähettää sinulle viestin,
mutta jokainen viesti tuntuu turhalta.
Kaikki sanat on sanottu,
kaikki teot on tehty
tai mitään ei sanottu tai tehty oikein
tai ajoissa...

Minä pilasin kaiken.

Jälleen vaikea päivä

Minä kuuntelen Joutsen lampea
soittorasiasta
se on kaunis ja hentoinen
kuten sinäkin olit
vieressäni ennen kuin kävimme nukkumaan.

Monta yötä on ollut kovin vaikeaa,
en pysty nukahtamaan
ja kun lopulta pystyn
en pysty aamulla nousemaan...

Minä pysyisin joko hereillä, etten näkisi sinusta typeriä unia
tai pysyisin kokonaan unessa
näkemättä sinusta typeriä unia
sillä joka kerta kun näen sinun kuolevan
herään hädissäni ja itkien.
Ihan liian usein.

Kaikki tämä käy raskaaksi,
mutta minä olen vahva;
niin kaikki sanovat.
Tuhahtelen heille, monikaan ei tiedä todellista sieluani.
Sinä tiedät,
sinä opit tuntemaan sen.
Sinä jopa upotit kätesi sieluuni monesti
sitten vedit hätäisesti pois
ja jätit yksin kylmiin lakanoihin.

Minusta jäi tahra niihin lakanoihin.

Minä haluaisin viereeni

En haluaisi olla jatkuvasti yksin,
koska en ole unohtanut sinua.
Kyllä minä unohdan, unohdan!

Toivon joka kerta
kun käyn makaamaan sänkyyn ennen nukahtamista
että sinä voisit vielä maata vieressäni,
mutta sinä et voi.
Minä en voi antaa.
Se satuttaisi minua aivan liikaa,
enkä minä halua ryhtyä enää sinun pomppupalloksi.
Sen sijaan minä käännyn kyljelleni kuin vasten sinun selkääsi
sillä en osaa enää nukahtaa kuin oikealle kyljelleni
kuten aina vieressäsi nukuin
ja painan karvaisen lampaan kiinni minuun.

Olisipa sinä vielä vieressäni
ja voisinpa minä vielä nukahtaa kuivin silmin irti ajatuksista sinusta,
mutta en minä vieläkään voi...

Minä rakastan sinua vieläkin

Minä rakastan sinua,
siinä kaikki
vieläkin.

Ranskalainen tissidokumentti

Illan aivoton ohjelma:
ranskalainen tissidokumentti
kuvattu käsivaralta
heiluvassa kuvassa hyllyviä tissejä. Miksi?
Kuvaaja on varmasti mies,
läähättänyt kameran takana
kuin se sinunkin uusi helahoitosi sinun korvaasi.
Ehkä sekin on kuvaaja.
Ruma se ainakin on.
Kuvaajat yleensä on.

Kuvaajat on yleensä hitaita oman kameransa vankeja
ja mässäilevät tirkistelyllä.
Hyi.

Tottumista

Tänään en voinut vastustaa kiusausta
vaan halusin kokeilla kylmää vettä.
Se ei tuntunut miltään.
Kuinka tylsää!
Missä tästäkin on kaikki jännitys.

Häpeä ajatellen vain kasvaa

Häpeän.
Olen ollut erittäin typerä.
Olen uskonut kirkkain sinisin silmin hyvää
uskonut johonkin
mitä ei ollut.
Minulle sanottiin että oli,
ei ollut.
Ei kahdessa viikossa näin suurista asioista pääse eroon.
Tarvitaan aikaa.
Sinä et tarvinnut aikaa, selkeästi.
Sinulla ei siis koskaan ollut minun kanssani näin uusia asioita
kuin minulla oli.
Sinä vain valehtelit minulle
kirkkain silmin...

Enkä minä enää muista, minkä väriset silmät sinulla on.
Ehkä vihreät...

Mutta enää en muista, eikä sillä olekaan mitään väliä.
Millä olisi!?
Häpeällä,
sen määrällä...
Millä tästä häpeästä pääsee?

Minä haluan kuolla, eikä se ole mikään salaisuus

Minä ajattelen sitä useita kertoja päivässä,
joka päivä.
Se on minu yksi konkreettisimmista haluistani
ollut jo pitkään.

Tiedän kuinka.
Tiedän miksi.
Tiedän miksi...
Häpeää eikä kipua ei leikkaa mikään muu.
Turha, tunnoton,
turta,
enkä tunne kylmääkään...
Minä rauhoitun,
kun valutan suihkussa kylmää vettä päälleni
pitkään.
Istun suihkun lattialla,
kylmässä vedessä, etten koko ajan itkisi,
sillä itkeminen tekee kipeää,
kaikkiin lihaksiin sattuu...

Niin, minä tiedän miksi.
On turvallista kellua
ajatuksista pois.
Kellu sinä minun ajatuksistani pois!

Minä pyydän, etkä sinä kellu!
Minä käsken, etkä sinä kellu!
Minä tapan, sitä sinä tottelet.
Kuolemaa tottelevat kaikki.

Sinulla kesti kaksi viikkoa päästä minusta yli.
Minulla kesti kaksi viikkoa kellua pois sinun ajatuksistasi.
Nyt olisi sinun vuorosi,
mutta sinä vain haluat kertoa kuinka
k o v a   i k ä v ä
sinulla muka on!

HAISTA VITTU!
ÄLÄ TULE VALEHTELEMAAN MINULLE!
SINULLA KESTI KAKSI VITUN VIIKKOA PÄÄSTÄ MINUSTA YLI!

Enkä minä voinut arvata, että tätä häpeää voisi lisätä.
Kyllä sitä voi...
Sinä pompotit minua kuinka sinä halusit
v u o d e n
mutta kahdessa viikossa minä kelluin pois.

Kylmässä pois kelluminen on lyhyt aika.
Tyypillisesti hukkuminen kestää 5-10 minuuttia,
mutta kylmässä vedessä ihminen kuolee hypotermiaan...

Enkä minä tunne enää edes kylmää.

Kylmä on jälleen kadonnut

Nyt on talvi,
mutta minä en enää tunne kylmää.
Ikävä syö kyvyn tuntea kylmää.

Kun seison pysäkillä odottamassa linja-autoa
ja tulee viimainen tuuli,
joka normaalisti hyytäisi jalat alta
niin enää ei tarvitse kuin ajatella sinua
kuten joka hetki
joka asiasta käyt mielessäni
ja sitten kylmä on poissa.

Se viimainen tuuli ja pakkanen ei tästä talvesta katoa,
sinä katosit
minäkin
niin kylmäkin.

Itkevä ihminen voi joskus vielä nauraa

Ainakin nyt tiedän,
mistä seuraavaksi kirjoitan.

Tänään tuli itku junassa, ihan vähän vain, lähes huomaamaton itku.
Konduktööri huomasi sen,
sellainen nuorehko mies,
kysyi onko kaikki hyvin,
hymyilin ja nyökytin.

Kirjoitin tekstiviestin, poistin sen,
en uskaltanut lähettää sitä sinulle.
Se olisi ollut turhaa...