En haluaisi olla jatkuvasti yksin,
koska en ole unohtanut sinua.
Kyllä minä unohdan, unohdan!
Toivon joka kerta
kun käyn makaamaan sänkyyn ennen nukahtamista
että sinä voisit vielä maata vieressäni,
mutta sinä et voi.
Minä en voi antaa.
Se satuttaisi minua aivan liikaa,
enkä minä halua ryhtyä enää sinun pomppupalloksi.
Sen sijaan minä käännyn kyljelleni kuin vasten sinun selkääsi
sillä en osaa enää nukahtaa kuin oikealle kyljelleni
kuten aina vieressäsi nukuin
ja painan karvaisen lampaan kiinni minuun.
Olisipa sinä vielä vieressäni
ja voisinpa minä vielä nukahtaa kuivin silmin irti ajatuksista sinusta,
mutta en minä vieläkään voi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti