Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Nauru keinutuolista

Istuin keinutuolissa kuin mummo
vanhimpana meistä sillä hetkellä - niin olinkin!

Istuit vastapäätä, katsoit välillä minua - jotenkin hassusti - jäin miettimään.

Kuuntelimme naureskellen omituista selostusta
joltakin kultapäältä
ja nauroimme.
Minä en voinut pidättää nauruani! Se oli niin ironinen koko tilanne! Nauratti niin perhanasti! Sitten sinäkin nauroit - vaikka kultapää puhui vakavasta asiasta: seurustelusta.

Ei helvetti :D
Vieläkin naurattaa!

Ei kommentteja: