En varmaan koskaan tule ymmärtämään,
kuinka sinä halusit vielä kerran ottaa minut syliisi
koko yöksi
lähdit kiireellä
suutelit vielä kerran - -
siinäkö ne jäähyväiset olivat.
Ensi-ilta tulee pian, se on minun viimeinen päiväni.
Minä katoan sinulta,
sillä jos minä en lähde,
sinä et koskaan herää.
"Meidän täytyisi keksiä säännöt rakkaudelle,
ja rakastaa niiden rajoissa,
hiljentää risteykseen ajoissa"
Mutta me ajamme joka kerta ulos risteyksestä
me ajamme mutkat suoriksi
me olemme Suomen surkein kuski.
Emme saa...
Entä jos....
Minua ei voi enää puhua ympäri,
pitäisi tapahtua jotain,
jotain mikä aiheuttaisi minussa niin valtavan tunteen
että uskaltaisin uudelleen luottaa siihen,
ettet sinä särje minua pirstaleiksi taas
vedä mattoa alta...
Mutta aika loppuu kesken.
Et sinä koskaan herää.
Et sinä koskaan kastu läpimäräksi.
Mitä kastuminen tarkoittaa? Sitä että olet läpimärkä.
SE EI TARKOITA VITTU MITÄÄN MUUTA.
Anna Puu: Säännöt rakkaudelle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti