Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

tiistai 2. huhtikuuta 2013

Olisipa edes yksi välipäivä

Neljä viikkoa,
tasan kuukausi
kun minä sanoin, taoin ennen kaikkea itselleni päähäni,
että on aika kadota ja alkaa elää itse ja yksin,
ilman sinua.
Ihan sama, mitä tahansa muuta, mutta ilman sinua!
Mutta jos elämän käsikirjoittaa etukäteen,
se tekee täyskäännöksen.
Milloin oppisin sen?

Sinä annoit jälleen yhden minun unelmistani toteutua.
Kuinka monta unelmaani sinä vielä muka voit toteuttaa?
Onko olemassa jokin määrä,
kuinka monta unelmaa yksi ihminen voi toiselle ihmiselle auttaa toteutuvan?

Sinun elämäsi ehkä isoin mylly pyörähti alkuunsa
tasan kuukausi,
neljä viikkoa sitten.
Minun myllyni kaipaisi nyt hengähdyksen,
edes yhdeksi päiväksi,
näistä aiheista,
sillä minulle tämä on ollut arkipäivää jo vuosia
itseni kanssa.
Sinun kanssa juttu onkin sitten aivan toinen...

Ei kommentteja: