Uusin kirjaostokseni oli aivan uskomaton alennuslöytö - ilmeisesti moni ei ole häntä löytänyt, tai pikemminkin ovat jo unohtaneet. Astetta vanhemmasta herrasta kun on kyse... Edgar Allan Poe:n Pelon ja kuoleman kertomuksia.
Novelli: Kertomus hiljaisuudesta
(Pelon ja kuoleman kertomuksia)
"Yhtäkkiä karmosiininpunainen kuu nousi kummitusmaisen usvan keskeltä. Silloin silmäni osuivat jokivarressa seisovaan suureen, harmaaseen, kuun valaisemaan kiveen. Kivi oli synkkä, pelottava ja korkea - se oli totisesti synkkä. Sen kylkeen oli kaiverrettu kirjaimia. Kävelin lummerämeessä, kunnes tulin niin lähelle rantaa, että pystyin näkemään kivessä olevat merkit. En osannut tulkita niitä. Olin palaamassa takaisin rämeelle kun kuu paistoi syvemmälle punaisena, jolloin käännyin udestaan katsomaan kiveä ja kirjaimia. Kivessä luki YKSINÄISYYS."
Lukekaa. Oppikaa itsestänne hiljaisuudessa. Kokeilin kerran.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti