Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Myöhäinen ilta, ehkä kärsivällinen aamu

Minä istun yksin kotona
ikävöin lempeää seuraa-si

Kuolema tulee jälleen,
ystävän, lemmikin on aika lähteä
se on jo niin vanha
mutta itkin viimeksi tänään
koska siihen on enää 2 viikkoa aikaa
nyt jos kello voisi pysähtyä

Minä olen puhjennut kukka
joka käpertyy uudelleen nuppuun
piiloon ja turvaan

miksi tätä ikävää ja menetystä on koko ajan niin paljon!

Ei kommentteja: