Vittu vihaan muotiblogeja
mitä helvetin väliä on jollain asulla
no se varmaan piristäisi
aha
alastomuus ja seksikin voi piristää
tehkääpä blogeja siitä
se vasta vaatii munaa
MUOTIBLOGI
aha
"minä olen muotiblogittaja"
no ole vittu blogittaja
mä olen paskanjauhaja
ja mua vituttaa nyt äärimmäisesti
2 kommenttia:
oot puutteessa.
Jännittävää, miten jokin näin runolta näyttävä voi olla niin epärunomainen! Olen koko ajan ajatellut, että nämä kirjoituksesi ovat nimenomaan runoja. Lyriikan analyysikurssilla aloitimme aiheesta "mikä on runo" ja heti ensimmäisenä sanottiin, että rakenne tekee runon. Että kun teksti on pätkitty muutaman säkeisiin, kyseessä on runo. Toisaalta on myös proosarunoja ja kuvarunoja ja vaikka mitä runoja.
Ehkä sinun näitä ajatuksiasi lukiessa olen muuttanut vähän käsitystäni runoista. Rytmi on aika tärkeä. Näissä ei ole rytmiä. Ei ainakaan tässä, ei ainakaan viimeisessä lauseessa (jos lauseesta nyt saa puhua, koska runouteen ainakaan ei saa sotkea kieliopin termejä, koska ne eivät päde).
Joka tapauksessa pidän näistä. Ja saan ajatella, että nämä ovat runoja, jos haluan. Pidän enemmän runoista kuin ajatuksista. Pidän siitä, miten voin ajatella nämä runoiksi ja mielessäni korjata sanat rytmiin sopiviksi (en tietenkään aina tee niin, sehän olisi julmaa!)
Tämä varsinkin on hauska. Vitutuksesi hymyilyttää minua. Ehkä se on väärä reaktio, koska minun pitäisi olla myötävituttunut ja heristää nyrkkiäni muotiblogeille, mutta minua vaan hymyilyttää. Ehkä juuri se, että voin kuvitella alistuneen muotibloggaajan hävinneen sanojesi alla. Loppujen lopuksi muodissa on kyse pelkästä kuoresta, kun runoissa tai runon näköisissä teksteissä on jotain paljon enemmän. Eiväthän kirjatkaan ole mitään ilman sanoja. Viisisataa sivua tyhjää kauniiden kansien sisällä ei tyydyttäisi kuin sellaisia ihmisiä, joiden kirjahylly on koriste enemmän kuin säilytyspaikka eskapismille.
Anteeksi, tämä kommentti on varmaan aivan järkyttävän pitkä. Minusta on vain hauska ajatella sormillani.
Lähetä kommentti