Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Hetken ajatus teatterista...

"Herneenrantu, itusiili ja kasvualusta. Siinä oikea kolmikko. Hetken ehkä pyörähtävät, kuka milloin missäkin, sitten jo näytelmä loppuu ja yleisö taputtaa ja hurraa rajusti. Rivoako? Kysyn ujosti. Herneenrantu nuupallaan, itusiili piikkejään jo takahuoneessaan teroittaa seuraavaa esitystä varten ja kasvoalusta - no se jää lavalle, jämähtäneenä, kaikkensa antaneena."

Teatteri on vereslihalla oloa, kaikkensa antamista, kyyneliä ja puhdasta verta. Mutta sehän me jo tiedettiinkin.

Ei kommentteja: