Nyt olen askeleen lähempänä taidekäsitystäni. Voitte selata aikaisempiin merkintöihin, jossa luennolla oltuani jäin pohtimaan omaa taidekäsitystäni. Koska ihminen ei voi sanoa mitä taide on, minulla voi olla täysin oma taidekäsitykseni. Tämä ei ole valmis, mutta ehkä itunen.
"Taide on jotain sellaista kauneutta tai kauneutta, mitä ihminen ei aina edes osaa selittää, jolloin taide voi olla myös tunne kauneudesta tai kauneudesta. Minun taitepykimykseni on kauneus tai kauneus, riippuen mitä teoksellani haluan välittää, sillä onhan aina teoksellani joku tahto. Joten ainakin tällä hetkellä, tänä maanantaina 05.10.2009, taide on kauneutta tai kauneutta, pyrkimys kauneuteen tai kauneuteen ja pala tai hetki kauneutta tai kauneutta."
Se mitä taide minulle on huomenna, kuukauden päästä tai kymmenen vuoden päästä, jää nähtäväksi. Mutta idustahan se lähtee kasvuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti