Taide on sitä, mikä aina rikkoo jotain.

Taide satuttaa. "Taide on sitä, mikä aina rikkoo jotain." Kyllä, luennoitsijani on oikeassa. Tätä on vain niin vaikea ymmärtää, ainakin niiden jotka eivät tässä elä tai eivät voi elää.

Jotta minusta tulee taiteen ammattilainen, minun on voitava uhrata myös jotain tämän hetkisestä elämästäni. "Taide on sitä, mikä satuttaa." Näin paljon se sattuu...

"Hajota ja hallitse."

Minun on pakko. Anteeksi.

Minun on pakko. Anteeksi.

Mutta minun on pakko...

On harmillista, etteivät kaikki tai juuri kukaan ihminen lähelläni ymmärrä tilannetta, tai tätä hetkeä, mutta en voi vaatiakaan sitä heiltä. Se olisi jo paljonpyydetty. Pala riittää, tai ehkä kunnioitus. Toisia ystäviä, joita näin ennen usein, näen enää vain harvoin. Miksi? Joudun valitemaan seuraani myös sen mukaan, mikä tulevaisuuteni tulee olemaan, se millaisen minä siitä haluan. Ihminen on itsekäs.

Tietysti on sellaisiakin ystäviä, joita näen todella usein, kuten Neiti Tukaani ja PikkuMyy, mutta heillä on sellainen piirre, mikä on myös välttämätöntä minun tulevaisuudelleni. Jotta minusta tulee teatterin, TAITEEN ammattilainen, on minun harjoitettava kehoani, mutta ehkä vielä enemmän mieltäni tässä prosessissa. Ja tämä prosessi käydään minun mielessäni.

Ja se on raskasta lähimmäisilleni.

Ei tuloksia tule ilman harjoittelua. Ei rocktähteys ole kiva kiiltokuva, ei teatteri ole mitään hienosto rouvien viihdettä, kun sitä ammattina tehdään. Ei tässä ole mitään glamouria! Ne jotka luulevat tai väittävät eivät tiedä mistä puhuvat, tai ovat saaneet kaiken ilman, että minkään eteen on pitänyt tehdä työtä. Mutta mitä saavuttamista sellaisessa on? Ja millainen maine eli kiiltokuva siitä sitten tulee?

Mutta lähimmäiseni, rakkaat, kun minä sitten näen teitä ja me vain olemme ilman taiteen minulle asettamaa painetta, olen teille täysin auki (kuten lavalla sanotaan) ja kunnioitan myös teitä juuri sellaisena kuin te olette enkä vaadi teiltä mitään mitä te ette halua, kuten taide vaatii. Tiedän, että kulttuuri on teille sitä "ihan jees kamaa", ei se mitään. Tämä kaikki ei tarkoita etten halua olla teidän kanssanne, mutta olen nyt vain toisenlaisessa vaiheessa. Pyydän, että voitte yrittää ymmärtää ja kunnioittaa tätä. Sillä

"Tätä se elämä nyt on! Ja ennen kaikkea hyväksy!"

Niin. Voi.
Surusilmiä ihan kaksittain.


"Taide on sitä, mikä aina rikkoo jotain.
Taide on sitä, mikä satuttaa." 

Kuuntele kappale:
So nice so smart // Kimya Dawson