Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

"Stand by me!"

Milloin sinä olet viimeksi tuntenut näin?

When the night has come
And the land is dark
And the moon is the only light we'll see


Kuvittele pimeä. Kuvittele kaksi ihmistä. He pitävät toisistaan... oi he todella pitävät toisistaan... ja todellakin, kuun valo on ainoa asia, minkä kumpikin toisen lisäksi näkee, autossa jossa he istuvat.

No I won't be afraid, no I won't be afraid

"En enää pelkää! Pidä minusta vain kiinni äläkä päästä koskaan irti!"

Just as long as you stand, stand by me
And darlin', darlin', stand by me, oh now now stand by me
Stand by me, stand by me


Autossa, joka on pysäköity aukeavan pellon laitaan, sellaiseen rauhalliseen paikkaan. Siinä sisällä he istuvat lauantaina, pimeänä iltana kuten lokakuu jo illalla on.

If the sky that we look upon
Should tumble and fall
And the mountains should crumble to the sea

I won't cry, I won't cry, no I won't shed a tear
Just as long as you stand, stand by me


"En enää koskaan itke! Pidä minusta vain kiinni äläkä päästä koskaan irti!"

And darlin', darlin', stand by me, oh stand by me
Stand by me, stand by me, stand by me-e, yeah

Whenever you're in trouble won't you stand by me, oh now now stand by me
Oh stand by me, stand by me, stand by me

Darlin', darlin', stand by me-e, stand by me

Siinä autossa he edelleen istuvat, aivan kahdestaan vain. Radiossa soi tämä laulu, mutta eivt he sitä enää kuule. Ei tarvitse, ei todellakaan enää ei. He vain toistensa luona pysyvät, suutelevat hellästi, ensimmäistä kertaa huulillaan koskettavat toistensa huulia ja kumpikin hiljaa sydämessään hymähtää:


Oh stand by me, stand by me, stand by me!

Ei kommentteja: