Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Olet kuin käpertyneenä kylkeeni

Ajattelen taas vain sinua
pidät minua hereillä
joka yön jokaista minuuttia kohden

vai onko se sittenkin vain sade
joka hakkaa ikkunaa, ikkunalautaa, ikkunanpieniä

Ajattelen taas vain sinua
en voi nukahtaa
en osaa
kun tunnen kuinka käperryt kylkeeni

tänä yönä et käperry
olet kotona

Ajattelen taas vain sinua
havahtumisen viimeiseen sekuntiin asti
ja sitten et enää ole kotona
olet unessani
käpertyneenä kylkeeni

Nähdään pian

Ei kommentteja: