Viimeiset kaksi vuotta vain ajatuksia sinusta.
Minä rakastan sinua, anteeksi.

perjantai 23. joulukuuta 2011

Olisiko askartelu rentouttavaa terapiaa

Kun selaa muiden blogeja, niin miksi mun hakuosumalla osun jatkuvasti muiden askartelu blogeihin! Yrittääkö joku sanoa mulle jotain?

Eräs saisi sanoa.
Mä aina ja aina vaan hymyilen jos
Ninja tai Rapu tai Haisuli tai Neiti Tukaani soittaa.
Tai välillä joku toinenkin persoona;
pikkusisko ehjä
"AUTA MUA!" kuuluu huuto puhelimesta ja mä aina autan.

Mä aina autan, koska mä haluan
aina
aina jotenkin
mä yritän aina etsiä keinon miten mä autan
koska mä en enää koskaan halua
että mun pikkusiskolla olisi mun takia paha mieli
mun takia sillä on ollut ihan riittävästi ja liian usein paha mieli

Mä olen alkanut suunnitella ensi vuoden lahjoja
kun tämä vuosi on saatu pulkkaan

Jos mä olisin täällä vielä silloin
antamassa lahjoja muille

"Koskaan ei voi tietää!" sanoi aina Aili

Ehkä mun pitäisi askarrella uskomattoman hienoja kortteja
ja täyttää ne mun omalla kirjoituksella
ja jättää muistoksi
kun mä eräänä päivänä kuolen.

Ei kommentteja: